Kookosöljy – Onko se terveellistä?
Kookosöljyä markkinoidaan usein yhtenä terveellisimmistä öljyistä. Mutta kuinka paljon sen positiivisista ominaisuuksista oikeastaan tiedetään?
Kategoria
Ravinto ja hyvinvointi
Kookosöljystä väitetään olevan hyötyä vastustuskyvylle, painonpudotuksessa, kolesterolille ja useissa sairauksissa, kuten IBS, diabetes ja Parkinsonin tauti. Kuten niin monien muiden terveysväittämien tapauksessa, myös tästä asiasta on olemassa hyvin vähän hyvin tehtyjä tutkimuksia, jotka todella osoittaisivat väitettyjen positiivisten vaikutusten todenperäisyyden (1).
MITÄ KOOKOSÖLJY SISÄLTÄÄ?
Kookosöljyssä on 92 grammaa tyydyttynyttä rasvaa 100 grammaa kohden. 48 prosenttia rasvasta on tyydyttynyttä rasvahappoa lauriinihappoa, joka on yksi eniten kolesterolia nostavista rasvahapoista. Tieteellisessä kirjallisuudessa tunnetaan hyvin, että tyydyttynyt rasva nostaa kolesterolia ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Veren rasva-arvot paranevat, kun osa syömästämme tyydyttyneestä rasvasta vaihdetaan tyydyttymättömiin rasvoihin. Siksi ruoanlaitossa on hyvä käyttää rypsi- tai oliiviöljyä. Korkeilla lämpötiloilla paistettaessa rasva, josta suuri osa on tyydyttynyttä rasvaa, voi kuitenkin olla parempi, koska se kestää paremmin kuumentamista.
Lue myös: Mistä ruokasi koostuu?
MIKSI MONET LUULEVAT KOOKOSÖLJYN OLEVAN TERVEELLISTÄ?
Kun jonkin väitteen on kuullut riittävän monta kertaa, se alkaa vaikuttaa totuudelta. Yksi selkeä esimerkki tästä on se, että kookosöljy olisi hyväksi terveydelle. Mutta mistä tämä väärä totuus on oikeastaan peräisin?
Niitä tutkimuksia, joissa kookosöljyllä on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteen, ei ole tehty ihmisillä. Joitain epidemiologisia tutkimuksia on tehty väestöryhmillä, joiden päivittäinen ruokavalio sisältää paljon kookosöljyä, ja näissä tutkimuksissa on pystytty osoittamaan kohonneita kolesterolitasoja (1).
KUN HUOMIOON OTETAAN LAURIINIHAPON KIELTEISET VAIKUTUKSET KOLESTEROLIIN, EI VAIKUTA USKOTTAVALTA, ETTÄ SE METABOLOITUISI ELIMISTÖSSÄ SAMALLA TAVALLA KUIN MCT-RASVAT.
Eräät tyydyttyneet rasvahapot, niin sanotut keksipitkät rasvahapot (MCT) metaboloituvat elimistössä nopeasti. Siitä kiistellään, kuuluuko lauriinihappo MCT-rasvahappohin, koska siinä on 12 hiiliatomia. Keskipitkiksi rasvahapoiksi lasketaan kuitenkin yleensä sellaiset rasvahapot, joissa on 8–10 hiiliatomia. Kun huomioon otetaan lauriinihapon kielteiset vaikutukset kolesteroliin, ei vaikuta uskottavalta, että se metaboloituisi elimistössä samalla tavalla kuin MCT-rasvat.
MITÄ HYVIN TEHDYISSÄ, KONTROLLOIDUISSA TUTKIMUKSISSA ON HAVAITTU?
Ihmisillä on tehty joitain hyviä, kontrolloituja tutkimuksia. Näiden tutkimusten tulosten mukaan kookosöljy nostaa kolesterolia (kokonaiskolesterolia, LDL ja HDL). Kun kookosöljy karsitaan pois ruokavaliosta, kokonaiskolesteroli ja huono LDL-kolesteroli alenevat, kun taas hyvän HDL-kolesterolin taso vaihtelevat eri tutkimuksissa. Joidenkin kookosöljytutkimusten mukaan verisuonten kimmoisuus heikkenee ja verenpaine nousee ja tulehdukset elimistössä lisääntyvät. Tutkimuksia tarvitaan kuitenkin lisää, jotta voidaan sanoa varmasti, että näin todella on.
Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan tehdä johtopäätös
, ettei ihminen välttämättä tarvitse kookosöljyä ja että sitä ei pidä syödä liikaa. Suositeltavaa on sen sijaan syödä enemmän tyydyttymättömiä rasvoja, kuten rypsi- ja oliiviöljyä. Kookosöljyä ei kuitenkaan tarvitse vältellä kokonaan, koska sen käyttämisellä silloin tällöin ei ole vaikutusta terveyteen.