8 syytä harrastaa joogaa

Joogaan kuuluu fyysisiä ja henkisiä harjoituksia, joiden tarkoituksena on luoda energiaa, lisätä joustavuutta ja voimaa sekä synnyttää sisäistä rauhaa. Nämä puolestaan edistävät sekä henkistä että fyysistä terveyttä.

Alexandra Atterbrand on koulutettu joogaterapeutti. Hän tutustui joogaan 1990-luvulla, mutta päätti vasta rankan elämänvaiheen jälkeen alkaa harjoittaa joogaa tosissaan.

– Joogan avulla pystyn olemaan enemmän läsnä arkipäivässä. Se on auttanut minua keskittymään sisäisiin fyysisiin ja henkisiin resursseihini, joiden avulla olen saanut tasapainoisemman ja harmonisemman elämän. Jooga on opettanut minua kuuntelemaan omaa kehoani, kertoo Atterbrand, joka nykyään ohjaa HiYoga-tunteihin kuuluvia MediYoga-tunteja Oslossa.

Atterbrandin mukaan jokainen voi hyötyä joogaamisesta.

– Joogasta on paljon väärinkäsityksiä, mutta kaikkein hienointa tässä liikuntamuodossa on juuri se, että se sopii kaikenikäisille ihmisille sukupuoleen ja fyysisiin kykyihin katsomatta. Joogassa jujuna on tehdä sellaisia liikkeitä, jotka tuntuvat itsestä hyviltä. Kaikki liikkeet voidaan sovittaa erityistarpeisiin, jos joogaajalla on vammoja tai sairauksia, Atterbrand selittää.

Joogalla on paljon suotuisia vaikutuksia, kuten useat tutkimusraportit voivat osoittaa. Lue lisää säännöllisen joogaamisen tuomista eduista. 

Me kaikki käytämme helposti liikaa aikaa menneiden ja tulevien asioiden miettimiseen. Altistumme päivittäin sekä ulkoiselle (elämä) että sisäiselle (mieli) melulle. Tällöin voi olla vaikeaa keskittyä siihen, mikä tapahtuu tässä ja nyt. Joogan perusajatus on synkronoida hengitys ja liikkeet. Tässä onnistuminen ja haastavista liikkeistä selviytyminen edellyttää täydellistä läsnäoloa ja keskittymistä. Joogassa harjoitetaan siis kykyä olla kiinni nykyhetkessä.

Vartalon kiertäminen ja kääntäminen tehostaa ruoan kulkeutumista elimistön läpi. Samalla tavalla kuin jäykkä selkä tarvitsee pehmittävää hierontaa, myös ruoansulatuselimistö tarvitsee hierontaa, jotta suolisto toimisi ihanteellisesti. Ruoansulatukseen vaikuttavat sekä liikkuminen että hengittäminen. Mitä syvempi hengitys, sitä enemmän kuona-aineita kehosta erittyy. Myös rentoutuminen on tärkeää normaalille ruoansulatukselle. Kun stressaamme, elimistö hidastaa ruoansulatusta, koska se luulee, että olemme vaarassa.

Joogaliikkeissä käytetään koko vartaloa. Staattiset ja dynaamiset harjoitukset kehittävät keskivartalon lihaksia. Vahvat lihakset parantavat ryhtiä ja tasapainoa ja suojaavat selkärankaa. Lisäksi jooga parantaa liikkuvuutta. Voima ja kehon joustavuus kehittyvät säännöllisellä joogaamisella. Kun vartalosta tulee toimiva ja treenattu, rasitusvammojen riski pienenee.

Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että joogaavilla ihmisillä oli pienempi todennäköisyys sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin ihmisillä, jotka eivät treenanneet lainkaan. Syyn oletettiin olevan autonomisen hermoston stressiä alentavissa muutoksissa.  Yleisesti ottaen tutkimukset antavat viitteitä siitä, että jooga parantaa verenkiertoa ja alentaa verenpainetta, mikä puolestaan vähentää veritulppien riskiä. 

Kun keskittymiskyky on huipussaan, pystymme muun muassa oppimaan paremmin, omaksumaan tietoa helpommin ja suoriutumaan päivittäisistä tehtävistä tehokkaammin. Joogassa on kyse sekä henkisen että fyysisen elämän ottamisesta omaan hallintaan. Koska jooga on laji, joka vaatii väistämättä täydellistä keskittymistä, se vahvistaa ja kehittää keskittymiskykyä. Erään tutkimuksen mukaan jo kahdeksan viikon joogaaminen voi parantaa keskittymiskykyä ja motivaatiota.

Joogan avulla voit oppia tuntemaan itsesi paremmin ja tunnistamaan omat tarpeesi ja rajasi. Kun alat keskittyä itseesi ja ymmärrät, että täydellisyys ei ole tavoite, itseluottamuksesi alkaa vähitellen kasvaa. Pehmeämpi, vahvempi ja vähemmän stressaantunut vartalo parantaa myös itsetuntoa. Tutkimuksen mukaan jooga stimuloi kiertäjähermon toimintaa elimistössä. Kun kiertäjä- eli vagushermo toimii hyvin, olo tuntuu rauhallisemmalta, rentoutuneemmalta ja turvallisemmalta suhteessa muihin.

Meillä kaikilla on silloin tällöin stressiä, mutta ajan myötä stressillä voi olla negatiivinen vaikutus sekä henkiseen että fyysiseen terveyteen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että jooga on tehokas tapa käsitellä stressiä. Jooga rentouttaa, jolloin kortisolin kaltaisten stressihormien taso laskee. Kun hengitämme rauhallisesti syvään, parasympaattinen hermosto aktivoituu. Tämä autonomisen hermoston osa vaikuttaa elintoimintoihin rauhoittavasti ja hidastaa esimerkiksi sykettä ja alentaa verenpainetta.

Kun stressaamme vähemmän, nukumme paremmin – ja kun nukumme paremmin, stressaamme vähemmän. Fyysinen aktiivisuus ja mielen rentouttaminen tukevat tätä hyvää kehää. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jooga voi parantaa unenlaatua

ja unen määrää ihmisillä, jotka kärsivät unettomuudesta. Syvään ja pitkään hengittäminen alentaa stressihormonien pitoisuutta veressä. 

Lue myös: Kaikki, mitä olet halunnut tietää joogasta