Kaikki, mitä olet halunnut tietää joogasta

Jooga on kymmenen viime vuoden aikana noussut merkittäväksi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Yhä useammat ihmiset kaikkialla läntisessä maailmassa tutustuvat tähän liikuntamuotoon, josta monille kehittyy paljon treenaamista syvällisempi asia. 

Joogaan kuuluu fyysisiä ja henkisiä harjoituksia, joiden tarkoituksena on luoda energiaa, lisätä joustavuutta ja voimaa sekä synnyttää sisäistä rauhaa. Nämä puolestaan edistävät sekä henkistä että fyysistä terveyttä.

– Jooga on kuin suuri työkalulaatikko, joka sisältää hengitystekniikoita, fyysisiä liikkeitä ja mielikuvia, joita käytetään tasapainon saavuttamiseksi elämässä, sanoo psykologi ja joogaterapeutti Karen Kollien Nygaard. 

Jooga on asentojen, meditaation ja hengellisten harjoitusten menetelmä. Se on alun perin kotoisin Intiasta, jossa se kehitettiin noin 4000–5000 vuotta sitten. Alkuperältään jooga on elämänkatsomus – hengellinen ja fyysinen tie kohti valaistumista. Joogan nykyinen länsimainen muoto ei useimmille ole näin kokonaisvaltainen. Joogaa voi kutsua myös syväluotaavaksi psykofyysiseksi harjoittelumuodoksi, joka vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin.

Sana jooga on johdettu sanskriitin sanasta yuj, joka tarkoittaa yhdistämistä ja yhteen saattamista. Tällä viitataan kehoon ja mieleen. Nykyään joogamuotoja on useita, mutta pääsääntöisesti joogaan kuuluu erilaisia fyysisiä asentoja, hengitysharjoituksia, meditaatiota, keskittymistekniikoita ja rentoutumista. 

Osalle joogaaminen on elämäntapa ja -filosofia, toisille taas treenimuoto, joka tukee muissa urheilulajeissa kehittymistä. Joogassa on se hyvä puoli, että se sopii kaikille tasoon, kuntoon, ikään ja kokemukseen katsomatta. Jooga voi olla edistynyttä ja vaativaa, jos niin haluat, tai helppoa, jos olet vasta aloittanut joogaamisen.

Alexandra Atterbrand toimii joogaterapeuttina ja -ohjaajana Oslon HiYoga- salilla ja kertoo, että joogasta voi olla kaikille hyötyä.

­– Joogasta on paljon väärinkäsityksiä, mutta kaikkein hienointa tässä liikuntamuodossa on juuri se, että se sopii kaikille. Joogassa jujuna on tehdä sellaisia liikkeitä, jotka tuntuvat itsestä hyviltä. Kaikki liikkeet voidaan sovittaa erityistarpeisiin, jos joogaajalla on vammoja tai sairauksia.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että 12 minuutin säännöllisen joogaamisen vaikutukset näkyvät jo kuuden viikon kuluttua.  Lisäksi jooga vaikuttaa yhteen aikamme yleisimpään sairauteen eli masennukseen.

– Näemme joka päivä sen valtavan vaikutuksen, joka joogalla on tavallisiin, stressaantuneisiin ihmisiin, kertoo Basia Lipska, joka toimii pääohjaajana HiYoga-studiossa Oslossa. – Ihmisistä tulee tyytyväisempiä, ja he lähtevät salista onnellisempina, vahvempina ja tietoisempina. Ja he tulevat takaisin, hän sanoo.

Joogalla on paljon suotuisia vaikutuksia, kuten useat tutkimusraportit voivat osoittaa. Kokosimme 9 hyvää syytä, jotka toivottavasti innostavat sinutkin levittämään joogamaton lattialle. 

Me kaikki käytämme helposti liikaa aikaa menneiden ja tulevien asioiden miettimiseen. Altistumme päivittäin sekä ulkoiselle (elämä) että sisäiselle (mieli) melulle. Tällöin voi olla vaikeaa keskittyä siihen, mikä tapahtuu tässä ja nyt. Joogan perusajatus on synkronoida hengitys ja liikkeet. Tässä onnistuminen ja haastavista liikkeistä selviytyminen edellyttää täydellistä läsnäoloa ja keskittymistä. Joogassa harjoitetaan siis kykyä olla kiinni nykyhetkessä.

­– Kun joogaan, koko maailmani on matolla – keskityn vain hengitykseen, asentoon ja kehon tuntemuksiin. Jooga on ainoa keino, jolla pystyn irtautumaan ympäröivästä maailmasta täysin, sanoo Benedikte Sofie Eilertsen, joka käy joogaamassa Oslon HiYoga-salilla.

Joogan staattiset ja dynaamiset harjoitukset kehittävät keskivartalon lihaksia. Vahvat lihakset parantavat ryhtiä ja tasapainoa ja suojaavat selkärankaa. Lisäksi jooga parantaa liikkuvuutta. Kollien Nygaardin mukaan ne urheilijat, jotka harrastavat joogaa osana lajiharjoittelua tai tukilajina, menestyvät paremmin lajissaan. Tämä johtuu siitä, että jooga vähentää urheiluvammoja, nopeuttaa palautumista ja parantaa tuloksia tasaisesti.

– Kun liikkuvuutta parannetaan joogaamalla, vartaloa voidaan käyttää tehokkaammin tekniikkalajeissa, hän selventää.

Meillä kaikilla on silloin tällöin stressiä, mutta ajan myötä stressillä voi olla negatiivinen vaikutus sekä henkiseen että fyysiseen terveyteen. Tutkijat ovat havainneet, että jooga on tehokas tapa käsitellä stressiä. Jooga rentouttaa, jolloin kortisolin kaltaisten stressihormien taso laskee. Kun hengitämme rauhallisesti syvään, parasympaattinen hermosto aktivoituu. Tämä autonomisen hermoston osa vaikuttaa elintoimintoihin rauhoittavasti ja hidastaa esimerkiksi sykettä ja alentaa verenpainetta.

– Omaa mieltään ei voi hallita, mutta siihen voi vaikuttaa hengityksen avulla, Kollien Nygaard kertoo ja painottaa, että hengitys on yksi joogan tärkeimpiä osatekijöitä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan noin 15 prosenttia maailman väestöstä kärsii ahdistuksesta ja masennuksesta. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että joogalla voi olla merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus masennuksen kehittymiseen. Kollien Nygaard kertoo, että toisessa tutkimuksessa havaittiin, että 12 minuutin säännöllisen joogaamisen vaikutukset näkyvät jo kuuden viikon kuluttua.

­– Joogaa säännöllisesti harrastavat ovat vähemmän masentuneita ja ahdistuneita – ja selviytyvät paremmin elämän ylä- ja alamäistä, hän sanoo.

Jooga pohjautuu ajatukseen, jonka mukaan kehon hallinta johtaa mielen hallintaan ja toisinpäin ja lopulta hallinta johtaa rauhaan. Joogan avulla voit oppia tuntemaan itsesi paremmin ja tunnistamaan omat tarpeesi ja rajasi. Kun alat keskittyä itseesi ja ymmärrät, että täydellisyys ei ole tavoite, itseluottamuksesi alkaa vähitellen kasvaa. Joustavampi, vahvempi ja vähemmän stressaantunut vartalo parantaa myös itsetuntoa. Tutkimuksen mukaan jooga stimuloi kiertäjähermon toimintaa  elimistössä. Kun kiertäjä- eli vagushermo toimii hyvin, olo tuntuu rauhallisemmalta, rentoutuneemmalta ja turvallisemmalta suhteessa muihin.

­– Yksi joogan upeista puolista on se, että sen avulla oppii havainnoimaan itseään kuuntelemalla sisäistä puhettaan, sanoo Basia Lipska, joka on Olson HiYoga-salin pääohjaaja.

Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että joogaavilla ihmisillä oli pienempi todennäköisyys sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin ihmisillä, jotka eivät treenanneet lainkaan. Syyn oletettiin olevan autonomisen hermoston stressiä alentavissa muutoksissa. Yleisesti ottaen tutkimukset antavat viitteitä siitä, että jooga parantaa verenkiertoa ja alentaa verenpainetta, mikä puolestaan vähentää veritulppien riskiä.

Kun stressaamme vähemmän, nukumme paremmin – ja kun nukumme paremmin, stressaamme vähemmän. Fyysinen aktiivisuus ja mielen rentouttaminen tukevat tätä hyvää kehää. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jooga voi parantaa unenlaatua ja unen määrää ihmisillä, jotka kärsivät unettomuudesta. Syvään ja pitkään hengittäminen alentaa stressihormonien pitoisuutta veressä.

Vartalon kiertäminen ja kääntäminen tehostaa ruoan kulkeutumista elimistön läpi. Samalla tavalla kuin jäykkä selkä tarvitsee pehmittävää hierontaa, myös ruoansulatuselimistö tarvitsee hierontaa, jotta suolisto toimisi ihanteellisesti. Ruoansulatukseen vaikuttavat sekä liikkuminen että hengittäminen. Mitä syvempi hengitys, sitä enemmän kuona-aineita kehosta erittyy. Myös rentoutuminen on tärkeää normaalille ruoansulatukselle. Kun stressaamme, elimistö hidastaa ruoansulatusta, koska se luulee, että olemme vaarassa.

Kun keskittymiskyky on huipussaan, pystymme muun muassa oppimaan paremmin, omaksumaan tietoa helpommin ja suoriutumaan päivittäisistä tehtävistä tehokkaammin. Joogassa on kyse sekä henkisen että fyysisen elämän ottamisesta omaan hallintaan niin, että henkinen aktiviteetti rauhoittuu – ja lopulta pysähtyy kokonaan.  Koska jooga on laji, joka vaatii väistämättä täydellistä keskittymistä, se vahvistaa ja kehittää keskittymiskykyä. Erään tutkimuksen mukaan jo kahdeksan viikon joogaaminen voi parantaa keskittymiskykyä ja motivaatiota.

– Pidän joogassa eniten siitä, että se tekee minut kurinalaiseksi ja keskittyneeksi, sanoo Torunn Skjelland, joka harrastaa joogaa Oslon HiYoga-salilla. 

Jos et ole aiemmin harrastanut joogaa, aloituskynnys voi olla korkea. Olemme sen vuoksi koonneet tähän muutamia vinkkejä ja neuvoja, joilla pääset helpommin alkuun. 

Valitse itsellesi sopiva joogamuoto: Joogamuotoja on erilaisia, ja ne voivat erota toisistaan suuresti. Siksi sinun kannattaa ottaa selvää eri joogamuodoista etukäteen ja kokeilla eri suuntauksia, jotta löydät itsellesi ja omiin tarpeisiisi sopivan joogamuodon. Jos haluat päästä parempaan kuntoon, kokeile esimerkiksi astangajoogaa. Yin Yoga taas on hyvä vaihtoehto rentoutumiseen.

Varusteet: ”Tärkeimmät varusteet joogaamisessa ovat keho ja mieli”, tunnettu joogaohjaaja Rodney Yee on sanonut. Päinvastoin kuin monissa muissa liikuntamuodoissa, joogassa ei tarvita juuri lainkaan varusteita ja apuvälineitä. Joogamatto ja mukavat treenivaatteet riittävät pitkälle. Joogamuodosta riippuen tunnilla voidaan käyttää blokkeja, vöitä, mattoja ja tyynyjä. Osa harrastajista haluaa joogata hiljaisuudessa, toiset pitävät siitä, että taustalla soi rauhoittava meditointimusiikki.

Ole kärsivällinen: Oletko kokeillut joogaa kerran tai kaksi, mutta et ole vielä innostunut kunnolla? Ei hätää. Jooga on matka, ja kuten kaikessa treenaamisessa, myös joogassa kestää aikansa, ennen kuin alat tuntea ja nähdä tuloksia. Jatka vain reippaasti – kärsivällisyys palkitaan.

Älä aseta itsellesi liian kovia vaatimuksia: Joogassa on ennen kaikkea kyse siitä, että saat yhteyden omaan vartaloosi. Vältä siis vertailua salin muihin joogaajiin. Äläkä aseta itsellesi liian kovia vaatimuksia. Kaikki joogaaminen on parempi kuin ei mitään, ja ajan kanssa huomaat, että joogaamisesta muodostuu ihana hengähdystauko keskellä arkea.

Lue myös: 3 helppoa joogaliikettä, jotka voit tehdä kotona

Joogasta on liikkeellä paljon uskomuksia. Oslon HiYoga-salin johtaja Anita Hegge oikaisee tässä pahimmat väärinkäsitykset. 

- Joogan aloittaminen ei vaadi hyvää liikkuvuutta. Monet ajattelevat, että eivät voi aloittaa joogaa, koska he ovat liian jäykkiä. On tärkeää muistaa, että jooga pehmentää vartaloa ja mieltä, mikä on yksi lukuisista joogan hyödyistä. Toisin sanoen myös juoksuharjoittelun aloittaminen on raskasta, jos kunto on kehno, mutta juuri kunnon kohottamisen takiahan treenaaminen aloitetaan.

– Jooga sopii todella hyvin miehille! Liikkuvuus paranee, stressi vähenee, ajatukset rauhoittuvat ja kehotietoisuus lisääntyy. Jooga voi myös auttaa vähentämään vammoja muissa lajeissa. Itseasiassa monia vuosikymmeniä sitten joogaa harjoittivat vain miehet. Indra Devi, joka oli ensimmäinen suuren joogagurun Sri Tirumalai Krishnamacharyan oppiin hyväksytty nainen, sai todella taistella päästäkseen oppilaaksi 1930-luvulla.

– Monet joogamuodot ovat fyysisesti erittäin vaativia, ja niissä on asentoja, joissa vartaloa käytetään hyvin intensiivisesti. Moni tuntee varmasti treenanneensa kunnolla, kun on tehnyt tällaista joogaa 60 tai 90 minuuttia. Hyväkuntoinenkin ihminen voi kokea suhteellisen helpon joogatunnin fyysisesti vaativaksi. Syynä tähän on se, että joogassa tapa liikkua voi tuntua uudelta ja erilaiselta ja lisäksi liikkeisiin yhdistetään vielä hengitys.

­– Joogassa on todella paljon valinnanvaraa. Jotkut suuntaukset keskittyvät henkiseen puoleen ja hiljentymiseen, toisissa on vaativia fyysisiä asentoja. Lisäksi joogakokemukseen vaikuttaa aina se, minkälainen oma vireystilasi on juuri sinä päivänä.  Sanoisin siis, että asia on täysin päinvastoin – kaikki joogatunnit ovat erilaisia.

­– Useimmat joogaharrastajat eivät ole hippejä tai vaihtoehtoihmisiä. Viime vuosina joogasta on tullut yhä suositumpi liikunta- ja treenimuoto. Yhdysvalloissa yli 50 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä harrastaa joogaa. Joogassa on siis selkeästi jotakin, mikä saa monet näkemään itsensä ja elämänsä uusin, tai ehkä paremminkin kirkkain, silmin. Monet ovat tiedostaneet esimerkiksi ruokavalion ja terveyden merkityksen ja etsivät vaihtoehtoisia tapoja, joilla voivat tulla parhaaksi versioksi itsestään.

Yksi joogan hyvistä puolista on se, että sitä voi harrastaa missä ja milloin vain. Jos sinulla ei ole aikaa, halua tai mahdollisuutta lähteä ryhmätunnille, ELIXIAn ohjaajat ja tunnit ovat aina käytettävissäsi – verkossa. Katso kaikki Online-videot täältä.

HiYoga on joogaketju, joka tarjoaa laajan valikoiman kokeneiden ohjaajien pitämiä joogatunteja. HiYogalla on oma joogasali Oslon Majorstuenin tiloissa. Suomessa HiYoga-studiot löydät ELIXIA Alexiumista, Länsiväylästä, ELIXIA Redi ja ELIXIA Tapiola. Lue lisää äältä.