Liikunta parantaa kaikkea aivotoimintaa
Tiesitkö, että neljä minuuttia liikuntaa parantaa keskittymiskykyä tunniksi?
Kategoria
Treeni ja treenivinkit
Aivot ovat elin, johon liikunta vaikuttaa eniten
Kolmisenkymmentä vuotta sitten aivotutkijat olivat varmoja, että aivot eivät voi tuottaa uusia hermosoluja. Mutta 1990-luvun lopulla yhdysvaltalaiset tutkijat huomasivat, että rotilla ja hiirillä muistikeskus (hippokampus) kasvoi, kun ne saivat juosta vapaasti juoksupyörissä. Kymmenen vuotta myöhemmin osoitettiin, että eivät ainoastaan rotat ja hiiret juokse itselleen lisää hermosoluja ja paremman muistin, vaan sama tapahtuu myös meidän ihmisten aivoissa!
Norjalainen aivotutkija Ole Petter Hjelle kertoo liikunnan parantavan keskittymiskykyä, muistia ja luovuutta:
Liikkuessa erittyy kemiallisia yhdisteitä, joiden on huomattu vahvistavan kaikkia aivojen alueita.
- Toisin sanoen fyysinen aktiivisuus ei ole tärkeää pelkästään hermosolujen ja aivotoiminnan kunnossapitoon, vaan myös uusien hermosolujen muodostumiselle. Liikunnalla on positiivinen vaikutus stressin hallintaan, oppimiseen, muistiin, luovuuteen, keskittymiskykyyn sekä älykkyyteen. Lisäksi aktiivinen elämä suojaa masennukselta ja ahdistukselta, ja alentaa merkittävästi dementiaan sairastumisriskiä.
Kuinka paljon on treenattava, jotta vaikutuksen huomaisi?
- Se tässä onkin parasta; muutoksen huomaa nopeasti! Kävelylenkki päivässä voi alentaa dementiariskiä jopa 50 prosenttia. Ja jo 4 minuutin fyysinen aktiivisuus lisää keskittymiskykyä tunnilla! Ajattele, mitä tämä tieto tarkoittaa ekaluokkalaisille, joiden pitää oppia istumaan hiljaa paikoillaan!
Hjelle on johtanut tutkimusta (Health Oriented Pedagogical Project HOPP*), jonka tavoitteena on edistää lasten terveyttä, hyvinvointia, luovuutta ja oppimista tuomalla päivään yksi tunti aktiivista oppimista. Aktiivinen oppiminen on opetusmuoto, jossa oppilaat liikkuvat ja opiskelevat samanaikaisesti, kuten matematiikkaviesteissä. Projekti päättyy vuonna 2020, mutta jo nyt tulokset ovat olleet positiivisia.
- Neljän tutkimusvuoden aikana ADHD-diagnoosien määrä on puolittunut. Myös vanhempien aktiivisuustaso on noussut. Kansanterveydellisten vaikutusten lisäksi tällä on myös suurta sosioekonomista merkitystä. Minulla ei ole epäilystäkään: jos kansanterveyteen halutaan vaikuttaa, meidän on aloitettava jo päiväkodeissa!
Liikunnan välitön vaikutus aivoihin
Mietit varmaan edelleen, kuinka kauan liikuntaa on harrastettava ennen kuin tunnet sen vaikutuksen? Onko jaksettava kuukausia vai huomaatko välittömiä vaikutuksia?
Aivotutkija Hjellellä on jälleen hyviä uutisia!
- Sinun ei tarvitse treenata kovinkaan kauan, kun vaikutukset alkavat jo näkyä. Fyysisellä aktiivisuudella on muistiin sekä pitkäaikaisia että välittömiä vaikutuksia. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan jopa huonokuntoiset, jotka treenasivat vähän ennen muistitestiä, saivat paremmat pisteet kuin hyväkuntoiset, jotka eivät liikkuneet ennen testiä.
Fyysisen aktiivisuuden välitön vaikutus aivoihin tulee endorfiinien ja dopamiinin vaikutuksesta, jotka lisäävät energiatasoa ja hyvänolontunnetta. Oletko esimerkiksi joskus joutunut hyppimään tavarakasojen yli ennen kuin olet päässyt ovesta ulos ja salille? Ja miettinyt, että oikeastaan pitäisi jäädä kotiin siivoamaan? Sitten jotain tapahtuu, kun olet salilla tai lenkillä. Kun palaat kotiin, eteisessä odottava siivo ei tunnukaan enää niin pahalta? Endorfiinit ja dopamiini ovat tehneet tehtävänsä – elämä näyttää jollakin tapaa iisimmältä!
Tutkimusten mukaan fyysinen aktiivisuus antaa opiskelijoille parempia oppimistuloksia. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa luokka jaettiin kahteen osaan: toinen puoli luokasta liikkui matematiikan opiskelun sijaan yhden tunnin viikossa ja toinen puoli jatkoi matematiikan opiskelua eikä liikkunut. Jonkin ajan päästä tehty matematiikan koe osoitti, että liikuntaa harrastaneet pärjäsivät testissä paremmin kuin matematiikkaa opiskelleet!
Mikä liikuntamuoto vaikuttaa eniten älykkyyteen ja muistiin?
Me ihmiset haluamme aina nopeita tuloksia ja helppoja voittoja. Siksi olisikin mielenkiintoista tietää, onko olemassa liikuntamuotoa, joka vaikuttaisi muita enemmän älykkyyteen ja muistiin?
- Kaikenlaisesta liikunnasta on hyötyä, ainakin jos kyse on yllä mainituista endorfiineistä ja dopamiinista. Optimaalinen vaikutus edellyttää kuitenkin sydämen sykkeen kohottamista, eli ns. korkeatehoinen harjoittelu vaikuttaa parhaiten aivojen terveyteen. Jos menet ryhmäliikuntatunneille, jossa on jonkin verran askelkuvioita, saat aivoille haastetta ja parhaimman vaikutuksen!