Liikunta ehkäisee dementiaa

- Tämä on paras syy pysyä aktiivisena! Haluan pysyä lastenlasteni vauhdissa mukana, leikkiä heidän kanssaan, ja mikä tärkeintä: haluan aivojeni pysyvän skarppina, jotta voin luoda muistoja, joita muistella tulevina vuosina.

Palaamme vielä tuohon vuoden isoäiti -juttuun, mutta ensiksi haluamme tietää, miten liikunta voi vaikuttaa tuolla tavoin aivojemme hyvinvointiin. Harjoitteluun ja dementiaan liittyvää mielenkiintoista tutkimusta löytyy paljon. Mm. norjalainen aivotutkija Ole Petter Hjelle on tutkinut tätä aihetta.

Hjelle puhuu ikääntyvistä aivoista. Ihmisaivoissa on keskimäärin 86 miljardia hermosolua, joista huomattava osa kuolee normaalin ikääntymisprosessin kautta. Vain harvoille meistä tulee dementiaa, mutta vanhetessa useimmat meistä alkavat unohdella asioita. Hippokampus eli muistikeskus on ensimmäinen alue aivoistamme, joka alkaa iän myötä heiketä.

Hyvä uutinen on se, että tutkimusten mukaan aivojen ikääntymisprosessia on mahdollista hidastaa harrastamalla liikuntaa. Eräässä suomalaistutkimuksessa seurattiin 1 449 potilasta 21 vuoden ajan, ja sen mukaan niillä, jotka harrastivat liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa (vähintään 30 minuuttia kerrallaan), riski sairastua dementiaan väheni 50 prosenttia! Tuore ruotsalaistutkimus puolestaan osoittaa liikunnalla olevan vieläkin hämmästyttävämpiä vaikutuksia. Ajanjaksolla 1968–2012 seurattiin 1 462 ruotsalaisnaista ja selvitettiin, miten keski-ikäisellä hyvä fyysinen kunto vaikuttaa dementiariskin vähenemiseen myöhemmällä iällä. Ja tulokset ovat todellakin hämmästyttäviä:

- Naisilla, jotka ovat hyvässä fyysisessä kunnossa, on 88% pienempi todennäköisyys sairastua dementiaan kuin vertailuryhmän kohtalaisen hyvässä kunnossa olevilla naisilla. Ero vertailuryhmään, jossa oli heikossa fyysisessä kunnossa olevia, oli vielä suurempi.

Useimmat meistä tietävät kaiken liikunnan hyödyistä, ja miten liikunta ehkäisee sydän- ja verensuonitauteja ja diabetestä. Se, että liikunta vähentää myös dementiariskiä, antaa syyn toimia kuten Sussi: päätän olla aktiivinen joka päivä – enkä mieti sitä liikaa!

Sussi on aina ollut aktiivinen; liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus tulee selkärangasta. Mutta hän on kohdannut paljon omanikäisiään ihmisiä, jotka sanovat, etteivät he enää voi alkaa harrastaa liikuntaa, koska eivät ole sitä aiemminkaan tehneet. Sussilla on antaa kuitenkin hyvä neuvo:

- Älä ajattele, että sinun pitää ”harrastaa liikuntaa” tai mennä salille, koska monilla voi olla korkea kynnys lähteä salille. Mieti sen sijaan, miten voit liikkua vähän enemmän arjessa joka päivä. Jätä auto kotiin ja käy kaupassa kävellen, käytä portaita hissin sijaan tai nouse tunti aiemmin ja käy aamukävelyllä. Leiki enemmän lastenlastesi kanssa!

Sussi on nähnyt monet kerrat, kuinka liikunnan ilo on tuonut lisää energiaa ihmisten arkeen. Ja monelle myös kynnys salille menoon on madaltunut. Salilla käynnin myötä ovat löytyneet myös ryhmäliikuntatunnit, jotka ovat lisänneet liikunnan riemua entisestään.

Mutta Sussille, joka rakastaa muiden ihmisten seuraa, salilla käyntien sosiaalinen puoli on tärkeintä. Sieltä saa energiaa!

Hjellen mukaan yhdessä liikkuminen tuottaa valtavia terveysvaikutuksia. Elämäntapamuutos, kuten fyysisen aktiivisuuden lisääminen, onnistuu paremmin, jos olet mukana ryhmässä. Muiden kanssa harjoitteleminen lisää sitoutumista harjoitteluun.  Monet meistä kaipaavat kannustajaa, joka kiskoo mukaansa salille niinäkin päivinä, jolloin haluaisit vain maata sohvalla. Sussi toteaa myös, että on jollakin tapaa mukavaa kuulla, kun joku on kaivannut sinua, jos et päässyt mukaan edellisen viikon treeneihin.

Elintapatutkimukset osoittavat ikäihmisten harrastavan yhä enemmän voimaharjoittelua. Se on hyvä uutinen, sillä vähintään kahdesti viikossa tehtävällä voimaharjoittelulla on valtavia terveyshyötyjä.

Lue myös: Voima harjoittelu – unohdettu terveyssuositus

Sussista on mahtava nähdä omanikäisiä naisia kokeilemassa voimaharjoittelua. Voimaharjoittelu on perinteisesti nähty miesten lajina, mutta naiset saavat myös paljon hyötyä lihasvoiman kehittämisestä. Sussi on tehnyt voimaharjoittelua jo vuosia, eikä hänellä ole epäilystäkään sen hyödyistä:

- Kun käyn pari kertaa viikossa tekemässä voimaharjoittelua, tunnen oikein, kuinka voimistun niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Minulle tämä on ennaltaehkäisyä, sillä tiedän, että ikääntyessä voimat ja liikkuvuus heikkenevät. Kun keskityn tärkeiden tukilihasten voimaharjoitteluun, ryhti pysyy vahvana ja vältän vammoja.

Liikuntaharrastuksen alussa monilla meistä on jokin suurempi tavoite ja motivaattori. Joillakin tavoite on puolimaratonilla, toiset haluavat nousta vuorenhuipulle ja toiset haluavat toipua vammoista. Sussin suurin motivaattori ovat hänet lapsenlapsensa:  

- Postasin kuvan itsestäni tekemässä kyykkyjä niin, että lapsenlapseni istuivat olkapäilläni, ja sain siitä tosi paljon kommentteja. Yhdessä kommentissa minua ehdotettiin vuoden isoäidiksi! Siitä tunnistin voimakkaan sisäisen tavoitteeni: haluan olla vuoden isoäiti joka vuosi!

Ja kun Sussi näkee lastenlastensa riemun, kun he pyytävät mummiaan tekemään vielä yhden kyykyn, hän tietää, että jokainen minuutti salilla on todellakin ollut tämän arvoista!

Lähteet:

Ole Petter Hjelle

Levekårsundersøkelsen (elintapatutkimus), ssb.no