Hyvään kuntoon arkiliikunnalla

Ihminen on luotu liikkumaan. Liikunnalla on tutkittuja terveysvaikutuksia ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sen lisäksi se myös lisää onnellistuutta. Siitä huolimatta monet meistä istuvat suurimman osan päivästä. Nyt tiedetään, että pitkäaikainen istuminen on suurempi syy huonolle terveydelle kuin korkeatehoisen treenin pois jääminen. Parasta olisi tietenkin sekä olla aktiivinen arkena että harrastaa liikuntaa 3–4 kertaa viikossa. Useimmilla ei kuitenkaan ole siihen aikaa.

Arkiliikunnalla tarkoitetaan kaikkea liikkumista varsinaisen liikunnan harrastamisen lisäksi. Esimerkkejä arkiliikunnasta ovat töihin käveleminen tai pyöräileminen, portaiden käyttäminen hissin tai rullaportaiden sijasta ja seisomapöydän käyttäminen töissä. Useimmiten portaiden valitseminen ei vie sen enempää aikaa kuin hissillä kulkeminen – jopa päinvastoin, koska silloin ei tarvitse seisoskella odottamassa hissiä!

Voiko hyvän kunnon saavuttaa pelkällä arkiliikunnalla? Totta kai voi! Kuvittele, että menet töihin ja takaisin kotiin kävellen tehokasta powerwalkia. Powerwalk tarkoittaa reipasta kävelyä, joka saa sykkeen kohoamaan. Töissä vaihtelet asentoa seisoma-asennosta pilates-pallon päällä istumiseen. Silloin tällöin kävelet ympäriinsä esimerkiksi puhuessasi puhelimessa tai kun yrität keksiä ratkaisun johonkin ongelmaan. Käveleminen parantaa aivojen hapensaantia ja keskittymiskykyä.

Jonkin ajan kuluttua kahvihammastasi alkaa ehkä kolottaa ja menet kahvihuoneeseen. Kahvin valuminen vie aikansa, ja sinä aikana ehdit tehdä viisi kyykkyä ja viisi punnerrusta pöytää vasten.

Pidä kaksi kertaa päivässä, esimerkiksi kello 10.00 ja 15.00, kolmen minuutin tauko töistä ja suorita selän, hartioiden ja niskan taukojumppasarja. Kello 17.00 kävelet reippaasti kotiin, laitat ruokaa ja siivoat, jota pidät tietenkin tarpeellisena hyötyliikuntana. 

Näin olet liikkunut koko päivän ja saanut vielä pulssinkin kohoamaan! Silloin treenaaminen ei olekaan enää niin tärkeää, vaikka parasta olisi tietenkin saada pulssi kohoamaan hieman korkeammalle muutaman kerran viikossa.

Tutkijat ovat päätyneet siihen käsitykseen, että ihmisen täytyy liikkua jollain tavalla 30 minuutin välein, jotta useat tärkeät elimistön toiminnot pysyvät käynnissä. Tämä voi kuulostaa paljolta istumatyötä tekevälle, mutta seisomalla ja kävelemällä välillä ja tarttumalla jokaiseen mahdollisuuteen liikkua päivän aikana, se ei ole erityisen vaikeaa. Silloin ei tarvitse myöskään varata erikseen aikaa kuntoiluun arjen kiireen keskellä. 

AKTIIVISUUS VAPAA-AIKANA FYYSISEEN AKTIVITEETTIIN KATSOMATTA ALENTAA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN RISKIÄ 30 PROSENTTIA.

Sen lisäksi, että kehoa pitäisi aktivoida 30 minuutin välein, tutkijat ovat yhtämielisiä myös siitä, että ihmisten pitäisi liikkua vähintään 30 minuuttia päivässä. Liikkua voi yhtä hyvin 30 minuutin ajan yhtämittaa tai jakaa liikkumisen esimerkiksi 10 minuutin jaksoihin. Ihmisten liikkumismääriä mitanneissa tutkimuksissa on havaittu, että noin 50 prosenttia ihmisistä liikkuu noin 30 minuuttia päivässä. Kuitenkin vain prosentti ihmisistä noudattaa neuvoa liikkua vähintään 10 minuuttia yhtäjaksoisesti. Aktiivisuus vapaa-ajalla, olipa se millaista tahansa fyysistä toimintaa, alentaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä 30 prosenttia. Ja kun huomioon otetaan, että sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy länsimaissa, ei ole vaikea päätellä, että ihmisten pitäisi liikkua arkena enemmän.(1)  

Laskemalla arkiliikunnan energiankulutuksen ja vertaamalla sitä sitten maratonin juoksemiseen tarvittavaan kalorimäärään, voimme laskea keskimäärin, kuinka montaa maratonia arkiliikunta vastaa (2). 

Mikä tuntuu vaikeammalta; juosta yksi maraton joka kuukausi vai kävellä 15 minuutin matka töihin ja takaisin? Mieti, miten sinä voisit lisätä arkiliikuntaa omassa elämässäsi. Tee päätös käyttää aina portaita ja käytä työmatkaa mahdollisuutena harrastaa arkiliikuntaa. Tällä tavalla saat paitsi lisää energiaa ja paremman terveyden, vähennät myös omalta osaltasi yhteiskunnan kuluja ja parannat ympäristöä.