Treenaaminen tekee onnelliseksi!
Nyt se on todistettu: Treenaavat ihmiset ovat muita ihmisiä onnellisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä – ja ELIXIAn jäsenet ovat kaikkein onnellisimpia!
Kategoria
Treeni ja treenivinkit
Onko onnellisuuden eli subjektiivisen hyvänolontunteen ja treenaamisen välillä yhteys? Meillä ei ole ollut asiasta epäilystäkään, mutta halusimme silti faktoja pöytään. Siksi teetätimme aiemmin tänä vuonna laajan pohjoismaisen tutkimuksen, joka on itse asiassa kaikkien aikojen suurin tutkimus tästä aiheesta.
Tutkimustulokset ovat innostavaa luettavaa – ja niistä kelpaa hakea motivaatiota, jos vielä epäröit treenaamisen aloittamista. Lyhyesti tiivistettynä: Treenaamisen vaikutuksista ei ole epäilystäkään!
TÄSSÄ VIISI KOHOKOHTAA TUTKIMUKSESTA:
1. Treenaavat ihmiset ovat onnellisempia kuin ihmiset, jotka eivät liiku
Suomessa 63 % treenaavista ihmisistä – lajista tai treenaustavasta riippumatta – vastasi olevansa onnellisia. Ihmisistä, jotka eivät treenanneet, vain 51 % vastasi samoin. Suomen ELIXIAn jäsenistä 76 % vastasi olevansa onnellisia. Mahtavaa!
Erot olivat selviä myös naapurimaissa. Ruotsissa 45 % treenaavista ihmisistä vastasi olevansa onnellisia. Ihmisistä, jotka eivät treenanneet, vain 35 % vastasi samoin. Ruotsin SATS-jäsenistä 54 % vastasi olevansa onnellisia. Norjassa vastaavat luvut olivat 46 %, 42 % ja 52 % ja Tanskassa 63 % ja 53 % (Tanskassa meillä ei ole keskuksia).
2. Treenaaminen kohentaa mielialaa
Suomessa 55 % treenaavista ihmisistä – lajista tai treenaustavasta riippumatta – vastasi tuntevansa olonsa iloiseksi. Ihmisistä, jotka eivät treenanneet, vain 44 % vastasi samoin. Suomen ELIXIAn jäsenistä 71 % vastasi tuntevansa olonsa iloiseksi. Tämä tekee MEIDÄT iloiseksi!
Erot olivat merkittäviä myös muissa maissa. Ruotsissa 43 % treenaavista ihmisistä vastasi tuntevansa olonsa iloiseksi. Ihmisistä, jotka eivät treenanneet, vain 35 % vastasi samoin. Ruotsin SATS-jäsenistä 59 % vastasi tuntevansa olonsa iloiseksi. Norjassa vastaavat luvut olivat 36 %, 27 % ja 43 % ja Tanskassa 42 % ja 36 % (Tanskassa meillä ei ole keskuksia).
3. Treenaavilla on parempi itsetunto
Itsetunto on pitkälti kiinni siitä, millaiseksi tunnemme olomme. Siksi ei olekaan yllättävää, että treenaavilla ihmisillä on myönteisempi käsitys itsestään kuin ihmisillä, jotka eivät liiku. Suomessa 18 % liikkumattomista ihmisistä vastasi, että ei pidä itseään viehättävänä. Treenaavista suomalaisista vain 9 % vastasi samoin. Ruotsissa vastaavat luvut olivat 14 % ja 9 %, Tanskassa 15 % ja 7 % ja Norjassa 14 % ja 8 %. Voimme siis turvallisin mielin väittää, että treenaaminen vaikuttaa itsetuntoon!
4. On vaikeaa löytää ihmistä, joka ei nauttisi treenaamisesta
Useimmat ihmiset ovat treenaustottumuksiin katsomatta yksimielisiä siitä, että treenaaminen tuntuu hyvältä. Suomessa 79 % vastasi pitävänsä treenaamisesta paljon tai erittäin paljon, kun vain 7 % vastasi pitävänsä treenaamisesta vähän tai hyvin vähän. Suomen ELIXIAn jäsenistä 92 % sanoi pitävänsä treenaamisesta paljon tai erittäin paljon! Tulokset olivat samansuuntaisia kaikissa Pohjoismaissa.
5. Liikunnan tulokset tuottavat iloa
Ei ole yllättävää, että treenaavat ihmiset ovat muita onnellisempia, kun miettii, mikä ihmisiä motivoi treenaamaan. Listan kärkisijoilla on kolme syytä: kunnossa pysyminen, energian saaminen ja lisääntynyt hyvinvointi. Ei mikään ihme, että liikunnasta tulee iloiseksi, kun siitä saa vastineeksi näin paljon. Kukapa ei haluaisi pysyä hyvässä kunnossa ja voida paremmin!
Se, mistä olimme jo ennestään varmoja, on oikeasti totta: Treenaaminen tekee onnelliseksi! Eikä tämä tarkoita pelkästään endorfiinipiikkiä treenin aikana tai tyytyväistä oloa treenien jälkeen, vaan liikunta tuo iloa elämään kokonaisvaltaisesti. Jos tämä ei nosta hymyä huulille, niin sitten ei mikään.
Opinion suoritti ”Health & Happiness Survey 2017” -tutkimuksen SATS ELIXIAn toimeksiannosta maaliskuussa 2017. Tutkimukseen vastasi yli 1 000 osallistujan edustava joukko, johon kuului 18–65-vuotiaita ihmisiä. Mukana oli ihmisiä, jotka treenasivat, ja ihmisiä, jotka eivät treenanneet. Lisäksi samat kysymykset esitettiin suurelle jäsenryhmälle Norjan SATS ELIXIAsta, Ruotsin SATSista ja Suomen ELIXIAsta.