Kuinka paljon me syömme sokeria?

Arkipuheessa sokerilla tarkoitetaan pääasiassa puhdistettua sokeria. Tämä sokeri – tai oikeammin sakkaroosi – koostuu puolestaan glukoosista ja fruktoosista. Glukoosia tarvitaan aivojen toimintaan, mutta fruktoosia ihminen ei tarvitse. Glukoosimolekyyliketjut muodostavat tärkkelystä, jota on muun muassa leivässä ja perunassa. Siksi meidän ei tarvitse syödä puhdasta sokeria saadaksemme elintärkeää glukoosia. Peruna ja leipä sisältävät myös vitamiineja ja mineraaleja, kun taas puhtaassa sokerissa ei ole lainkaan mitään ravintoaineita. 

Hedelmien sisältämää fruktoosia ei tarvitse kuitenkaan pelätä.

Ihminen ei tarvitse fruktoosia. Suuri määrä fruktoosia yhdessä runsaan energiansaannin kanssa aiheuttaa rasvan varastoitumista maksaan. Fruktoosia on sakkaroosissa (tavallisessa valkoisessa sokerissa) sen ainesosana, hedelmissä ja makeutusaineissa. Hedelmien sisältämää fruktoosia ei tarvitse kuitenkaan pelätä. Tämä johtuu siitä, että hedelmiä syömällä on vaikea päästä suuriin määriin. Lisäksi hedelmät sisältävät myös muita ravintoaineita. Siksi hedelmät ovat hyödyllisiä, ja sokerimäärä on suuri lähinnä mehuissa. Siksi hedelmät on hyvä syödä sellaisinaan.

Sairauksia aiheuttaa siis ylipaino riippumatta siitä, syökö liikaa sokeria vai syökö ylipäänsä liikaa. Ei sokeri sinänsä.

Sokeri sisältää paljon kaloreita, muttei lainkaan ravintoaineita. Tämän vuoksi paljon sokeria sisältävä ruokavalio voi johtaa ylipainoon ja virheravitsemukseen. Ylipaino puolestaan lisää useiden sairauksien riskiä, muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien, II-tyypin diabeteksen ja syövän riskiä. Sairauksia aiheuttaa siis ylipaino riippumatta siitä, onko sokerin saanti suurta vai syökö liikaa. Ei sokeri sinänsä. Säännöllinen sokerin saanti lisää myös karieksen riskiä. Sokerilla makeutetut juomat, kuten virvoitusjuomat ja mehut, lisäävät II-tyypin diabeteksen riskiä, kun tällaisia juomia juodaan vähintään 0,8 litraa viikossa. Jotkut juovat näitä juomia jopa 4,5 litraa viikossa!

Eniten sokeria syövät lapset ja nuoret naiset 30 ikävuoteen asti, ja neljä kymmenestä aikuisesta syö liikaa sokeria (1). Virallisten ravitsemussuositusten mukaan lisätyn sokerin osuus kokonaiskalorien saannista saisi olla enintään 10 prosenttia. Sitä suurempi määrä lisää karieksen, ylipainon ja virheravitsemuksen riskiä. Saanti voi sen sijaan hyvin olla täysin nolla. Saamme lisättyä sokeria (piilosokeria) esimerkiksi elintarvikkeista, kuten makeutetusta jogurtista, aamiaishiutaleista ja ketsupista, mutta ehdottomasti suurin sokerin lähde ovat elintarvikkeet, joiden tiedämme sisältävän paljon sokeria. Siksi ruokavaliossa on syytä välttää virvoitusjuomia, kakkuja, pullia ja makeisia.

Päätä että keskität sokerin saannin esimerkiksi lauantainviettoon tai sunnuntain juhliin ja vältä muuten suunnittelematonta sokerin saantia. Makeanhimoa voi ehkäistä syömällä itsensä kylläiseksi hyvällä ruoalla aamiaisella, lounaalla, illallisella ja välipalalla.

Ihminen ei tarvitse sokeria, ja siksi jogurtista, aamiaishiutaleista, virvoitusjuomista, leivonnaisista ja makeisista saatavan lisätyn sokerin määrä on hyvä pitää mahdollisimman vähäisenä. Jos sokeri aiheuttaa ylipainoa, se johtuu siitä, että saamme kaloreita enemmän kuin kulutamme. Ylipaino aiheuttaa useita sairauksia. Virvoitusjuomat ja mehut taas lisäävät II-tyypin diabeteksen riskiä ylipainosta riippumatta, ja jo vajaa litra viikossa lisää riskiä. Suomalaiset syövät yleisesti liikaa sokeria ja meidän pitäisi rajoittaa saanti harvoihin kertoihin karieksen riskin vähentämiseksi.