Jooga - kattava opas

Saat joustavamman sekä fyysisesti ja henkisesti vahvemman kehon joogan avulla. Tässä asiantuntijoiden näkemys siitä, miksi sinun kannattaa aloittaa harjoittelu.

Joogasta on tullut viime vuosikymmeninä laajalle levinnyt maailmanlaajuinen ilmiö. Kaikkialla länsimaissa yhä useammat ihmiset harjoittavat joogaa ja se on monille paljon muutakin kuin pelkkä liikuntamuoto. Joogan tavoitteena on fyysisten ja henkisten harjoitusten avulla luoda energiaa, tasapainoa, joustavuutta, voimaa ja sisäistä rauhaa.

Tutkimukset vahvistavat sen, minkä joogaajat ovat tienneet jo kauan; joogasta on lukuisia hyötyjä terveydelle. Olemme listanneet tähän 9 syytä, jotka ehkä innostavat sinuakin rullaamaan maton auki.

Meillä kaikilla on tapana viettää paljon aikaa miettien, mitä on tapahtunut tai mitä tulee tapahtumaan. Altistumme joka päivä melulle, sekä ulkoiselle (elämä) että sisäiselle (mieli), mikä voi vaikeuttaa keskittymistä siihen, mitä tapahtuu tässä ja nyt. Joogassa sinua kannustetaan ja muistutetaan tekemään juuri niin. Joogatunnilla keskitytään paljon hengityksen ja liikkeiden synkronointiin. Tämän saavuttamiseksi ja haastavien harjoitusten ja liikkeiden hallitsemiseksi tarvitaan täyttä läsnäoloa ja keskittymistä. Joogan avulla harjoittelet siis kykyä ”omistaa tämä hetki”.

Joogaa on useita eri alalajeja, ja jos harjoittelet dynaamisia tyylejä säännöllisesti, kehität muun muassa vahvaa syvää lihaksistoa. Vahva ydinlihaksisto edistää hyvää ryhtiä, tasapainoa ja selkärangan suojaa. Joogan avulla parannat myös liikkuvuuttasi.

Me kaikki koemme stressiä aika ajoin, mutta krooninen stressi voi vaikuttaa kielteisesti sekä henkiseen että fyysiseen terveyteemme. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lempeä jooga on tehokas tapa hallita stressiä. Kun rentoudut joogan avulla, se alentaa stressihormonien, kuten kortisolin, tasoja. Kun hengitämme syvään ja rauhallisesti vatsaamme, parasympaattinen hermosto aktivoituu. Se on autonomisen hermoston levosta vastaava osa ja se laskee sykettä ja verenpainetta.

Maailman terveysjärjestön mukaan noin 15 prosenttia maailman väestöstä kärsii ahdistuksesta ja masennuksesta. Tutkimuksissa on todettu, että joogalla voi olla merkittävä masennusta ehkäisevä vaikutus.

Jooga perustuu ajatukseen, että kehon hallinta johtaa mielen hallintaan ja päinvastoin ja että tällainen hallinta johtaa rauhaan. Joogan avulla voit tutustua itseesi paremmin ja tulla tietoisemmaksi tarpeistasi ja rajoistasi. Keskittymällä sisimpääsi ja ymmärtämällä, että täydellisyyttä ei kannata tavoitella, itseluottamus alkaa vähitellen kasvaa. Pehmeämpi, vahvempi ja vähemmän stressaantunut keho lisää myös itsetuntoa. Tutkimukset osoittavat myös, että jooga stimuloi kehon vagushermoa, ja hyvin toimiva vagushermo voi saada meidät tuntemaan olomme rauhallisemmaksi, rennommaksi ja turvallisemmaksi suhteessa muihin.

Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että joogaa harrastavilla ihmisillä on pienempi todennäköisyys sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin niillä, jotka eivät harrasta lainkaan liikuntaa. Tämän uskotaan johtuvan stressiä vähentävistä muutoksista autonomisessa hermostossa. Yleisesti ottaen tutkimus osoittaa, että jooga lisää verenkiertoa ja alentaa verenpainetta, mikä puolestaan vähentää veritulppien riskiä.

Kun olemme vähemmän stressaantuneita, nukumme paremmin. Kun nukumme paremmin, olemme vähemmän stressaantuneita. Fyysinen aktiivisuus ja henkinen rentoutuminen auttavat ylläpitämään tätä sykliä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jooga voi parantaa unen laatua ja määrää unettomuudesta kärsivillä ihmisillä. Syventämällä ja pidentämällä hengitystä laskemme veren stressihormonitasoja.

Kierrot ja käänteet stimuloivat ruoan virtausta kehossa. Aivan kuten jäykkä selkä tarvitsee hierontaa rentoutuakseen, ruoansulatusjärjestelmä tarvitsee suoliston hierontaa, jotta se voi vapauttaa sisältönsä. Ruoansulatukseen vaikuttavat sekä liikkumistapa että hengitystapa. Mitä syvemmälle hengität, sitä enemmän jätteitä poistuu kehosta. Myös rentoutuminen on tärkeää, jotta ruoansulatus etenee normaalisti. Kun olemme stressaantuneita, elimistö vähentää ruoansulatuksen tärkeyttä, koska se luulee, että olemme vaarassa.

Kun keskittymiskyky on parhaimmillaan, pystymme muun muassa oppimaan paremmin, omaksumaan tietoa helpommin ja suorittamaan tehtäviä ja päivittäisiä askareita tehokkaammin. Joogassa on pitkälti kyse siitä, että otamme sekä henkisen että fyysisen elämämme hallintaan, jotta henkinen toiminta rauhoittuu - ja lopulta lakkaa. Koska joogaan liittyy täysi keskittyminen, se auttaa sekä vahvistamaan että kehittämään keskittymistä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jo kahdeksan viikon joogaharjoittelu voi parantaa keskittymistä ja motivaatiota.

Lue myös: Voiko jooga vaikuttaa ikääntymiseen?

Jooga on fyysisten, henkisten ja hengellisten harjoitusten yhdistelmä, joka sai alkunsa Intiasta noin 4000-5000 vuotta sitten. Alkuperältään jooga on maailmankatsomus: henkinen, hengellinen ja fyysinen polku kohti itsensä toteuttamista. Nykyaikainen, länsimainen muoto ei ole useimmille ihmisille yhtä laaja. Voimme kuitenkin kutsua sitä syvälliseksi psykofyysiseksi harjoitusmuodoksi, joka vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiimme. Jooga tulee sanskritin kielen sanasta ”yug”, joka tarkoittaa ”liittoa” tai ”sitoa yhteen”. Tämä viittaa kehon ja mielen väliseen yhteyteen. Nykyään joogaa on olemassa monissa eri muodoissa, mutta ydin koostuu erilaisista fyysisistä asennoista, hengitysharjoituksista, meditaatiosta, keskittymistekniikoista ja rentoutumisesta.

Joillekin jooga on käytäntö, joka sopii heidän elämäntapaansa ja filosofiaansa, toisille se on liikuntamuoto, joka parantaa heidän suorituskykyään muissa urheilulajeissa. Etuna on se, että joogaa voi harrastaa kuka tahansa tasosta, kehon muodosta ja iästä riippumatta. Jooga voi olla halutessasi hyvin haastavaa tai hyvin yksinkertaista.

Jos et ole koskaan aiemmin harrastanut joogaa, kynnys aloittaa voi olla korkea. Siksi olemme keränneet muutamia vinkkejä ja neuvoja, jotka toivottavasti auttavat sinua pääsemään alkuun.

1. Valitse oikea joogamuoto: Joogasta on monia variaatioita, ja useat niistä eroavat toisistaan merkittävästi. Siksi voi olla viisasta tehdä tutkimusta etukäteen tai kokeilla eri tyylejä löytääksesi sinulle ja tarpeisiisi sopivan joogamuodon. Jos haluat fyysisen joogamuodon, esimerkiksi Ashtanga-jooga voi olla hyvä vaihtoehto, kun taas Yin-jooga voi olla parempi, jos haluat ensisijaisesti rentoutua.

2. Varusteet: ”Joogan harjoittelun tärkeimmät välineet ovat kehosi ja mielesi”, sanoi kerran tunnettu joogaohjaaja Rodney Yee. Toisin kuin monissa muissa liikuntamuodoissa, joogassa tarvitaan vain vähän varusteita ja apuvälineitä. Joogamatto ja mukavat treenivaatteet riittävät. Joogatyypistä riippuen palikat, vyöt, huovat ja tyynyt ovat yleisiä apuvälineitä. Jotkut harjoittelevat joogaa mieluummin hiljaisuudessa, kun taas toiset pitävät rauhallisesta ja meditatiivisesta musiikista taustalla.

3. Ole kärsivällinen: Olet ehkä kokeillut joogaa kerran tai kaksi, mutta et ole vielä tuntenut innostusta? Älä joudu epätoivoon. Monilla ihmisillä kestää jonkin aikaa päästä sisään joogaharjoitteluun. Aluksi liikkeet ja asennot saattavat olla outoja ja vie aikaa tutustua niihin ja huomata, miltä ne tuntuvat ja miten keho muuttuu harjoiteltaessa. Alkuun on plajon seurattavaa, kun on sekä ohjeita siitä, mitä tehdä, että siitä, miten pitäisi hengittää samaan aikaan. Lisäksi joogan sisällä on paljon erilaisia tyylejä. On hyvin rauhallisia rentoutumiseen keskittyviä tyylejä että haastavia dynaamisia joogalajeja, joissa hikoillaan. Jooga on matka, ja kuten kaikessa harjoittelussa, vie aikaa ennen kuin tunnet ja näet tuloksia. Uskalla jatkaa - ne, jotka odottavat jotain hyvää, eivät odota turhaan.

4. Älä aseta liian suuria tavoitteita: Jooga on ensisijaisesti yhteyttä omaan kehoosi, joten yritä välttää vertailemasta itseäsi muihin huoneessa oleviin. Äläkä aseta liian kunnianhimoisia tavoitteita itsellesi. Mikä tahansa jooga on parempi kuin ei mitään joogaa, ja ajan myötä huomaat todennäköisesti, että harjoittelu tuntuu hyvältä tauolta arjessa.

Lue myös: 3 yksinkertaista joogaharjoitusta, joita voit tehdä kotona

Joogaan liittyy paljon myyttejä.

Joogan aloittaminen ei edellytä joustavaa kehoa. Monet kuitenkin luulevat, etteivät voi joogata, koska he tuntevat itsensä liian jäykiksi. On tärkeää muistaa, että kehon ja mielen joustavuus on yksi joogan monista eduista. Toisin sanoen on vaikeaa aloittaa juokseminen, kun kunto on heikko, mutta kun aloitamme juoksun, kehomme vahvistuu.

Jooga sopii miehille erinomaisen hyvin! Se tekee kehosta joustavamman, vähentää stressiä, rauhoittaa mielen ja parantaa kehotietoisuutta. Jooga voi myös auttaa vähentämään loukkaantumisia muissa urheilulajeissa. Vuosia sitten, jooga oli tarkoitettu nimenomaan miehille. Ainoan naispuolisen joogaoppilaan Indra Devin täytyi taistella kovasti opiskelupaikastaan tunnetun joogaguru Sri Tirumalai Krishnamacharyan oppilaana 1930-luvulla.

On olemassa useita joogamuotoja, jotka ovat fyysisesti hyvin vaativia, sillä ne koostuvat asennoista, joissa kehoa käytetään intensiivisesti. Useimmat joogaajat tuntevat saaneensa hyvän ”treenin” 60 tai 90 minuutin tehokkaan joogan jälkeen. Jopa tottunut liikkuja voi kokea suhteellisen yksinkertaisen joogatunnin fyysisesti vaativaksi. Tämä johtuu siitä, että joogassa liikettä koordinoidaan hengityksen kanssa. Liikkeet ovat myös hyvin erilaisia kuin muissa liikuntamuodoissa.

Joogamuotoja on uskomattoman paljon. Mentaaliseen harjoitteluun ja hiljaisuuteen keskittyvästä joogasta vaativista fyysisistä harjoituksista koostuvaan joogaan. Lisäksi joogatunnin kokemukseen vaikuttaa aina se, miltä sinusta tuntuu sinä päivänä. Asia on siis päinvastoin - et koskaan koe yhden joogatunnin olevan samanlainen kuin toisen.

Useimmat ihmiset, jotka harjoittavat joogaa nykyään, eivät ole hippejä. Jooga on viime vuosina ollut nopeimmin kasvava liikkumis- ja harjoitusmuoto. Yhdysvalloissa yli 50 prosenttia kaikista yli 18-vuotiaista aikuisista on harrastanut joogaa. Joogassa on jotain sellaista, joka saa monet katsomaan itseään ja elämäänsä uusin tai ehkäpä kirkkaammin silmin. Monet tulevat tietoisemmiksi ruokavaliostaan ja terveydestään ja saattavat valita vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa paras versio itsestään.

Asana: Fyysiset asennot.

Vinyasa: Siirtymät eri asanoiden välillä.

Pranayama: Hengitysharjoitukset, jotka antavat energiaa ja elinvoimaa koko kehoon. Voidaan kääntää ”hengityksen hallinnaksi”.

Savasana: Rentoutusharjoitus, jossa makaat selällään jalat levällään, kämmenet ylöspäin ja silmät kiinni. On tavallista päättää joogasessio savasanaan.

Namaste: Tervehdys- tai kiitosmuoto, jossa kätesi tuodaan yhteen sydämen eteen, katsot kohti käsiäsi ja suljet silmäsi. ”Namaste” voidaan kääntää ”kumarran jumalalliselle sinussa”. Käytetään usein kiitoksena joogaharjoituksen jälkeen.