5 syytä aloittaa jooga

Vahvuus on tärkeää luuston terveyden, nivelten vakauden ja vammojen välttämisen kannalta. Se parantaa myös hyvinvoinnin tunnetta. Lihakset polttavat myös ylimääräisiä rasvavarantoja.

Joogan dynaamiset muodot vahvistavat tutkitusti (Gothe et al 2015; Jakhotia et al 2015; Ni et al 2016; Shiraishi et al 2016). Tutkimuksissa on tutkittu sekä luiden että lihasten vahvuutta nuorilla ja ikääntyneillä.

Jos haluat ainoastaan lisätä lihasmassaa, tutkimusten mukaan puhdas voimaharjoittelu on tehokkaampaa (Jakhotia et al 2015). Joogan etuna on, että siinä harjoitetaan koko kehoa. Kokeile itse, niin saat huomata harjoitusten jälkeen kipua lihaksissa, joita et uskonut sinulla olevankaan.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että jooga kehittää tasapainoa (Tiedemann et al 2013; Oken et al 2006; Gothe et al 2015). Mutta mitä hyötyä siitä on?

Tasapaino on kykymme pysyä pystyssä kaatumatta painovoimaa ja lähtöpisteen vaihtelua vastaan. Siinä auttavat aistimme: kuulo, näkö, korvan tasapainoelin ja lihasten ja luuston pienet reseptorit lähettävät jatkuvasti tietoa aivoihin, jotka päättävät, miten lihaksia tulee aktivoida.

Huono tasapaino johtaa helposti loukkaantumisiin. Norja on maailman kärjessä lantioluun murtumien määrässä. Lantiomurtumat aiheuttavat paitsi paljon kärsimystä, myös valtavia kustannuksia yhteiskunnalle (Helsedirektoratet).

Joogassa tehdään paljon kehon eri kudoksia venyttäviä harjoituksia. Ei liene mikään yllätys, että tutkijat ovat päätelleet joogan parantavan liikkuvuutta (Chen et al 2008 ja 2010; Rachiwong et al 2015; Cheema et al 2013; Cowen et al 2005; Hughes et al 2016).

Jos haluaa venyttää sidekudoksia ja parantaa verenkiertoa lihasfaskioissa, jooga-asennoissa täytyy pysyä pitkään. Sitä tehdään Yin-joogassa, joka on joogan rauhallinen ja ”kylmä” muoto.

Jos sen sijaan haluaa venyttää lihaksia nopeammin, voi kokeilla Ashtanga-, Vinyasa-, Jivamukti- tai Hatha-joogaa.

Monet stressaantuvat arjessa, jossa olemme jatkuvasti muiden silmien alla ja joudumme jatkuvasti tekemään valintoja. Silloin stressi voi ottaa ylivallan ja aiheuttaa ikävän reaktion kehossa ja mielessä. 

Jotkut uupuvat ja väsyvät, toiset ahdistuvat ja masentuvat. Yhteinen nimittäjä on, että arjen haasteet ylittävät ihmisen kyvyn käsitellä niitä. Silloin voi olla hyvä tietää, että joogasta voi olla apua.

Lin et al (2011) havaitsivat, että jooga alentaa adrenaliinitasoja kehossa. Adrenaliini on hormoni, jota vapautuu, kun tarvitsemme tehostusta kehomme reagointivalmiuteen, esimerkiksi nopeampaa sykettä ja enemmän verta lihaksiin. Siksi sitä sanotaan ”fight-or-flight”-aineeksi ja se on stressin objektiivinen mittari.

Tuloksia tukevat tutkimukset, joissa subjektiivisten kyselymallien avulla mitataan joogan vaikutusta stressiin (Michaelsen et al 2005).

Hajamielisyys on keskittymiskyvyn vihollinen. Joogassa opetellaan käsittelemään häiriötekijöitä – sekä ulkoisia, kuten ääniä ja fyysisiä kipuja, että sisäisiä, kuten vaeltavia ajatuksia.

Lisäksi harjoitellaan läsnäoloa. Tavoitteena on olla tässä ja nyt. Ihmiselle ominaista on ajatusten jatkuva harhautuminen menneeseen, tulevaan tai nykyhetken analysointiin. Meditaatio kehittää kykyä huomata ajatusten harhautuminen, jotta voi palata takaisin käsillä olevaan tehtävään.

Ei ole mikään ihme, että tutkimukset tukevat tätä: jooga kehittää keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta, tietojen jäsentelykykyä ja muistia, ja tutkimukset ovat osoittaneet joogan auttavan saavuttamaan parempia akateemisia saavutuksia (Kauts et al 2009; Nemati et al 2013; Chandla et al 2013; Subramanya et al 2009; Saoji et al 2009).

Edellä on todisteita siitä, että jooga tekee vahvemmaksi, parantaa liikkuvuutta ja keskittymiskykyä, vähentää stressiä ja parantaa tasapainoa. Haluatko ehkä kokeilla sitä itse?

Varaa joogaharjoitus jo tänään! ELIXIA tarjoaa useita joogalajeja. Etsi täältä oma suosikkisi.