Näin löydät sisäisen motivaatiosi

Sanotaan asia turhia kaunistelematta: Aloittaminen on vaikeaa. Ilman kannustavaa sisäistä motivaatiota juoksukenkien vetäminen jalkaan voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta. Onko sinulla paljon töitä? Onko sinun vaikea löytää vapaata aikaa kalenterista? Tai ehkä inhoat ajatusta liikkumisesta ulkona märällä, pimeällä tai kylmällä säällä?

Me kaikki tiedämme, että liikkuminen on meille hyväksi, mutta silti tekosyihin on helppo sortua, kun ne alkavat hiipiä mielen sopukoista.

– Motivaatiota on kahdenlaista: ulkoista ja sisäistä. Ulkoinen motivaatio on kognitiivinen näkökulma, ja sitä edustaa esimerkiksi halu päästä parempaan kuntoon tai pudottaa muutama kilo. Sisäisessä motivaatiossa on sen sijaan kyse itse tunteesta – haluat treenata, koska positiivinen kokemus palkitsee. Ihmiset, joilla on sisäistä motivaatiota, pitävät ponnistelua positiivisena, sanoo psykologi Karen Kollien Nygaard.

Kollien Nygaardin mukaan on ratkaisevaa löytää sisäinen motivaatio, jos treeni-intoa haluaa ylläpitää pitkäkestoisesti.

– Säännöllisesti treenaavat ihmiset, jotka ovat hyvässä kunnossa, kokevat treenaamisen positiivisena. On hienoa tuntea tekevänsä jotain. Meidät on loppujen lopuksi luotu liikkumaan, ja tiedämme, että fyysisellä aktiivisuudella on suuri vaikutus henkiseen hyvinvointiin, Kollien Nygaard sanoo.

Sisäisen motivaation löytäminen ei luonnollisestikaan tapahdu yhdessä yössä. Kollien Nygaard kertoo sen vuoksi kuusi vinkkiä, joilla toivottavasti pääset helpommin alkuun. 

Lue myös: Harjoitatko henkistä vahvuuttasi, jotta saavutat treenitavoitteesi?

Me kaikki keksimme tekosyitä – riippumatta siitä, kuinka paljon treenikokemusta meillä on. Ratkaisevaa on suunnitella, miten pääset yli näistä tekosyistä. Muistuta itseäsi siitä, miksi haluat treenata, ja keskity positiivisiin asioihin, jotka odottavat toisessa päässä. Ajan myötä tämä helpottuu.

­– Ihmisellä on taipumus vältellä epämukavia asioita. Keho on kuin muistitikku, joka välittömästi ilmoittaa, onko jokin tekemämme asia mukavaa vai ei. Kun olemme oppineet hallitsemaan jotakin, sen tekeminen alkaa todennäköisesti tuntua mukavalta seuraavalla kerralla. Joka kerta, kun meistä tuntuu, että ”eihän tämä niin kauheaa ollutkaan”, se vahvistaa omiin kykyihimme uskomista, Kollien Nygaard selittää. 

Aluksi täytyy hyväksyä se tosiasia, että vuorokauteen ei saa lisää tunteja. Sen vuoksi meidän on priorisoitava ja varattava aikaa treenaamiseen. Ota kalenteri esiin ja etsi sopivat ajankohdat. Sopivatko treenit parhaiten iltapäivään – vai onko sinun helpointa liikkua ennen töitä? Tee asiat itsellesi helpoksi, ­pakkaa esimerkiksi treenikassi ja eväät valmiiksi edellisenä iltana.

 – Treenaamisen pitää mahtua aikatauluun. Monet ovat epärealistisia ja kuvittelevat, että treenaaminen pitää mahduttaa arkeen kaiken muun lisäksi. Tällöin treenaamisesta tulee myös luistettua helpommin. Joustavasti auki olevat liikuntakeskukset ovat periaatteessa hyvä asia, mutta niillä voi olla myös negatiivinen vaikutus, koska ne tekevät lintsaamisesta helppoa. Voi olla järkevää sopia treeniaika esimerkiksi kaverin tai Personal Trainerin kanssa, Kollien Nygaard neuvoo. 

Uusien tapojen omaksuminen vie aikaa, joten ole kärsivällinen itseäsi kohtaan. Aloita rauhallisesti ja lisää määriä ja tehoja vähitellen. Jos olet rättiväsynyt pitkän työpäivän jälkeen, suhteellisen kevyet treenit voivat olla juuri se, mitä tarvitset. Liikkumisen kokonaismäärä ratkaisee, joten älä ajattele, että treeneissä pitää aina vuodattaa verta, hikeä ja kyyneleitä. Ja muista: kaikki treenaaminen on parempi kuin ei mitään.

– Voi viedä jopa vuoden saada treenit rullaamaan, ja alussa se on vaikeaa. Tulet jäykäksi, kommunikaatioverkon pitää olla kunnossa ja kehossa tapahtuu paljon. Älä pelkää puhua treenaamisen vaikeudesta ja hyödynnä liikuntakeskuksen osaavaa henkilökuntaa – he auttavat sinua mielellään. Kannusta itseäsi ja pyydä läheisiäsi tekemään samoin, Kollien Nygaard sanoo. 

Tuntuuko treenaaminen ikävältä? Silloin sinun pitää kokeilla jotain uutta. Liikkua voi monella tavalla, eikä sinun ole pakko hölkätä juoksumatolla tuntitolkulla tai nostella raskaita painoja hampaat irvessä päästäksesi hyvään kuntoon. Kaikkein tärkeintä on, että löydät itsellesi sopivan liikuntamuodon, jota haluat jatkaa. Kokeile uutta tuntia liikuntakeskuksessa, mene nyrkkeilytunnille tai treenaa yhdessä puolisosi tai kaverisi kanssa.

– Treenaamisen pitää olla hauskaa. Kokeile eri tunteja liikuntakeskuksessa ja testaile eri tuotteita. Meillä kaikilla on omat mieltymyksemme. Panosta siihen, että selvität, mikä on oma juttusi. Ja ennen kaikkea valitse itsellesi sopiva taso. Monet aloittavat treenaamisen liian kovaa, mikä on tavallisimpia syitä siihen, että harjoittelu jää lopulta kokonaan, Kollien Nygaard kertoo. 

Tutustu monipuoliseen ryhmäliikuntatarjontaamme.

Teetkö vatsarutistuksia hullun lailla, mutta tuloksia ei näy?  On helppo etsiä fyysisiä todisteita siitä, että treenaaminen tehoaa. Fysiikan muuttuminen vie aikaa, mutta jokaisella treenikerralla kehossa tapahtuu jotakin. Pysähdy tunnustelemaan, miten treenaaminen on vaikuttanut sinuun. Onko sinulla enemmän energiaa, pystytkö keskittymään paremmin tai tuntuuko olosi muuten kevyemmältä?

– Olemme kiireisiä – juoksemme vain eteenpäin. Meidän pitää pysähtyä, jotta huomaamme treenaamisen vaikutukset. Treenien jälkeen pitää tuntua siltä, että on käyttänyt kehoaan. Se ei tarkoita sitä, että vartaloa pitäisi kivistää, mutta treenaamisen vahvistavan vaikutuksen pitää tuntua. Monet ajattelevat, että mitä kovempaa, sen parempi, mutta tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Kestävyyttä, voimaa ja liikkuvuutta on paras kehittää tasaisesti, Kollien Nygaard sanoo. 

Treenaaminen on jatkuvasti kaksi askelta eteenpäin ja yksi taaksepäin, ja vain harvoilla meistä treeni kulkee ongelmitta kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Tästä ei kuitenkaan pidä huolestua. Älä lannistu ja sorru ajattelemaan, että juoksut on juostu, vaan pidä tätä hyvänä opetuksena. Hyväksy asia ja pohdi, miksi motivaatio on lopahtanut.

– Hyvään kuntoon pääsemiseen ei ole oikopolkuja, ja meillä kaikilla on huonoja kausia. Tutkimusten mukaan neljän kuukauden notkahdus on tavallinen ilmiö. Tässä vaiheessa automaatio iskee päälle ja laiskuus hiipii takaisin. Silloin pitää vain jatkaa, eikä keskittyä väliin jääneisiin treenikertoihin. Suhtaudu uteliaasti vartaloosi ja kysy itseltäsi, miksi aloit lipsua. Elämä jatkuu ja pitää vain jatkaa yrittämistä, Kollien Nygaard kannustaa. 

Lue myös: Näin saat motivaatiota treenata vuoden ympäri