Liikunta tekee meidät onnellisiksi

Oletko kuullut endorfiineista? Endorfiinit ovat elimistömme oma onnellisuushormoni, jota kehomme tuottaa liikuntasuorituksen aikana ja sen erityisesti sen jälkeen.

Kun lihaksesi tekevät töitä, saat siitä pienen potkun joka antaa vahvemman olon ja hyvänolontunteen. Hormonia nimeltään endorfiini on vapautunut elimistöösi, jota kutsutaan myös onnellisuushormoniksi. Endorfiinit antavat onnellisuuden ja euforian tunnetta sekä ehkäisevät kipuja. Liikunnan jälkeen ne risteilevät ympäri kehoasi ja koet usein voimakkaita tyytyväisyyden ja onnistumisen tunteita. Aika hienoa, eikö? Se on kuin joku kuiskuttelemassa korvaasi: ” Taas teit palveluksen itsellesi, hyvää työtä!”

Endorfiinit ovat kehomme omaa onnellisuutta – ja voimme itse vapauttaa sitä tonneittain vain liikkumalla ja olemalla aktiivisia. Kehitä omaa onnellisuuttasi niin usein kuin itse haluat!

Liikunnan on siis todettu lisäävän onnellisuutta ja yksistään se on hyvä syy liikkua vähän joka päivä!

Fyysisen aktiivisuuden, liikunnan ja masennuksen yhteydestä on tehty lukuisia tutkimuksia ja kun katsotaan tuloksia on johtopäätös selvä: fyysinen aktiivisuus auttaa sekä ehkäisemään masennusta että on avuksi sen hoidossa. Itseasiassa, säännöllinen liikunta auttaa siinä missä lääkityskin, ja vaikutukset ovat pidempikestoisia.

Ole Hjelle, Norjalainen neurotutkija ja lääkäri, ja kirjan ”Strong brain with physical activity” kirjoittaja kuvailee kuinka fyysinen aktiivisuus vaikuttaa aivoihimme:

- Monet potilaat, joilla on diagnosoitu masennus tai ovat vaarassa sairastua masennukseen, omaavat heikon itsetunnon ja omakuvan. He ovat tilanteessa, jossa heikentynyt itsetunto saa heidät uskomaan etteivät he pysty tekemään tilanteelle mitään. Elämäntapojen muutos aktiivisemmaksi aikaansaa usein enemmän positiivisia ajatuksia ja uskoa omaan itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Potilaiden oma usko ja tunne siitä, että he pystyvät tekemään jotain konkreettista muutoksen aikaansaamiseksi on usein merkittävin tekijä fyysisen aktiivisuustason kannalta.

Hjelle referoi myös HUNT -tutkimusta Norjasta, joka osoittaa kuinka merkittävästä riskistä on kysymys fyysisesti passiivisille ihmisille:

- Physical inactivity is a significant risk factor for developing depression. An inactive person had 44% higher risk of developing depression compared to those who was physical active.

- Fyysinen passiivisuus on merkittävä riskitekijä puhuttaessa masennuksesta ja sen kehittymisestä. Liikunnallisesti passiivisilla ihmisillä on 44% korkeampi riski sairastua masennukseen kuin fyysisesti aktiivisilla ihmisillä.

Tulokset Opinionin SATS -konsernille teettämästä Health & Happiness -tutkimuksesta osoittavat, että ELIXIAn jäsenet ovat onnellisempia, tyytyväisempiä itseensä ja sairastavat masennusta vähemmän kuin muu väestö keskimäärin.

- Vaikka jäsenyys itsessään ei olisi merkitsevä tekijä, niin tutkimus osoittaa että säännöllinen liikunta on hyväksi niin keholle kuin mielelle, kertoo Marianne Orderud, SATS -konsernin Markkinointijohtaja.

Tutkimus osoittaa että ELIXIA -jäsenet ovat muuta väestöä aktiivisempia. Toisin sanoen, kun kerran löydät motivaation ja ilon liikuntaan, on helpompi pysyä aktiivisena.

Mutta hei! Eikö ole hienoa että voit itse vaikuttaa onnellisuuteesi ja antaa itsellesi hyvää oloa vain liikkumalla hiukan enemmän?

Saako neurotutkija Ole Petter Hjelle sinut motivoitua liikkumaan vain 3 minuutissa?

Resources:

Ole Petter Hjelle, Sterk hjerne med aktiv kropp

Norwegian Health Directorate

Health & Happiness-survey, conducted by Opinion for SATS

*HUNT-survey in North of Norway observed 33 000 healthy Norwegians over a period of 11 years.>